keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Ja hiljaa virtaa Mekong

Päivät Don Detillä maleksivat verkkaisesti ohi. Aamupalan jälkeen siirryimme yleensä riippumattoon lueskelemaan ja kuuntelemaan musiikkia. Siitä noustiin ylös, kun nälkä seuraavan kerran alkoi vaivata. Guesthousemme oli kaikenkaikkiaan aivan mahtava. Bungalowit olivat upeat ja kuistilta aukeni näkymä hiljalleen virtaavalle Mekongille ja saaret yhdistävälle sillalle. Henkilökunta, erityisesti kaksi nuorta tyttöä, jotka vaikuttivat pääasiassa pyörittävän toimintaa, olivat maailman herttaisimpia.

Suomipoikavahvistuksemme lisäksi tutustuimme brittipariskuntaan, ja viidestään kävimme muun muassa bongaamassa Irrawaddy delfiinejä Don Khonin puolella (ja oikeasti näimme niitä!). Don Khonilta löytyi myös muutaman kilometrin säteellä hieno vesiputous ja aivan ihana hiekkaranta. Sen sijaan tutkimusmatka Don Detin pohjoispäätyyn oli enemmänkin masentava. Bungaloweja, kauppoja ja ravintoloita vieri vieressä, ja joka paikassa sen oloisia reissaajia, että matkalta ollaan hakemassa lähinnä päihdekokemuksia. En olisi kestänyt siellä päivääkään.



En missään nimessä kutsuisi Don Detiä tai Don Khonia miksikään paratiisisaariksi. Turisteja on valtavasti, aina teini-ikäisistä reppureissaajista pakettimatkaryhmiin. Sieltä täältä löytyy kuitenkin vielä rauhallisempi kolkka, jossa voi unohtaa ympäröivän maailman, kuunnella luonnon ääniä ja nauttia Mekongin viilentävästä vedestä.

Huomenna matkan pitäisi jatkua Cambodiaan. Alkaakin jo olla aika vaihtaa maisemaa. Tosin, meillä ei ole vielä oikeastaan mitään hajua miten itseasiassa pääsemme täältä eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti