Kong Lo Cave

Sunnuntaiaamuna lähdimme bussilla Vientianesta kohti Ban Khoun Khamia. Bussi oli ahdas, ja aamulla sinne kömpiessämme täynnä hyttysiä. Nice. Matka meni kuitenkin ihan kohtuullisen mukavasti, ainakin ensimmäiset neljä tuntia. Sitten alkoi vaivata pissahätä ja kamala nälkä ja selkä ja jalat parkuivat päästä suoristautumaan. Ja juuri siinä kohtaa kun alkoi tuntua, että ei jaksaisi enää yhtään istua, tie kävi kiemuraiseksi ja kapeaksi ja bussi alkoi madella tuskastuttava hitaasti...

Viimein pääsimme ensimmäiseen etappiimme – Ban Khoun Khamiin. Siellä ryntäsimme heti syömään, ja sitten alkoi ihmettely, että mitenkäs tästä eteenpäin. Bussi/taksiasemalla pyöri useampiakin herroja ja siinä nökötti yksi lupaavan näköinen lava-auto, mutta kaikki vain pyörittelivat päitään, eikä kukaan osannut englantia. Tuskastuimme ja lähdimme kävelemään tietä pitkin kyydin toivossa. Ei onnistanut. Muutaman turhan kyydinostoyrityksen jälkeen myönsimme tappiomme, ja kävelimme takaisin "asemalle". Luulin jo, että joudumme jäämään yöksi eikä ajatus oikein houkutellut. Asemalle oli kuitenkin poissaolomme aikana tullut englanninkielentaitoinen heppu, joka lupasi meille kyydin Kong Lo Villageen sopivaan hintaan. Enää ei tarvinnut kuin odottaa 1,5 tuntia, että televisiosta tullut thaiboxingmatsi loppui...

Tuk tuk -kyyti kylään oli vähintään yhtä tuskainen kuin bussimatka oli ollut. Lopussa odotti kuitenkin palkinto. Kong Lo Village oli aivan käsittämättömän kaunis vuorien ympäröimä maalaiskylä. Peltoja, lehmiä, kanoja, vesipuhveleita, ankkoja, koiria ja kissoja ja kaikkien niiden lapsosia. Majoituimme Chantha Guest Houseen, jossa erittäin siisti pieni huone maksoi 6 euroa yöltä. Olimme ihan ekstaasissa pitkän ja tuskaisen matkan jälkeen. Illalla nautimme muutamat oluet ihanalla terassilla, ja kävimme missä-olette-olleet-mihin-olette-menossa -keskusteluita muiden reissaajien kanssa. Myös Suomen kesästä ja tavesta irtosi paljon keskustelua ja ihmettelyä – varma hittiaihe!

Seuraavana päivänä lähdimme valloittamaan Kong Lo Caven, eli 7,5km pitkän luolan. Hupi kustansi 10 euroa per vene (veneeseen mahtuu enintään 3 henkeä) + vähän alle euron edestä sisäänpääsymaksuja per nenä. Hyppäsimme pitkähäntäveneeseen, joka kuljetti meidät pitkän ja pimeän luolan läpi. Korkeimmissa kohdin luola on noin 100 metriä korkea, ja nuo korkeimmat kohdat olivatkin vaikuttavia (oma taskulamppu on erittäin hyvä olla). Oli kyllä hieno ja vähän kammottavakin kokemus. Alussa odotin koko ajan, että vedestä alkaa nousta Harry Potterista tuttuja inferi-ihmisiä (elaviäkuolleita) tai että taskulampun valokiilaan osuu jostain kallion kolosta Klonkku.

Tiistaina lähdimme taas eteenpäin. Tällä hetkellä olemme Tha Khekissa, ja tästä matka taitaa jatkua pikimmiten etelään saarille.