Ensimmäiset neljä päivää asuimme Pratunamissa, lähellä hyviä shoppailupaikkoja. Päivät menivät ostostellessa ja syödessä. Kotiruokaikävä helpotti huomattavasti, kun pääsimme Bangkokin monipuolisen ravintolatarjonnan äärelle. Olemme syöneet muun muassa mahtavaa japanilaista, egyptiläistä ja intialaista. Kotiin shoppasimme sushisetin, joten sushia on sitten luvassa kaikille vieraille ainakin jouluun asti. Juhana ajatteli myös kehittää koirien sushin. Makkaramakeja?
Torstaina muutimme täpötäysien rinkkojemme kanssa Surasakin aseman lähelle samaan hostelliin, jossa asuimme matkamme alussa. Ympyrä sulkeutuu. Lauantaina starttasi Songkran (tai jossain se taisi alkaa jo torstaina, mutta Bangkokissa näkyi vasta lauantaina), eli thaimaalaisten uuden vuoden juhla. Vuoden 2556 alkamista kävimme juhlimassa paikalliseen tyyliin vesisodan merkeissä Khao San Roadilla. Vesisuihkujen lisäksi ihmiset sotkivat toisiaan kalkilla ja olimme illan lopuksi hyvin märkiä ja valkoisia. Hauska ja ainutlaatuinen tapahtuma, joskin illan viiletessä jääkylmien vesiämpäreiden saaminen niskaan ei ollut enää kovin nautinnollista.
Songkran jatkuu 16. päivään asti ja olemme erittäin tyytyväisiä, että ehdimme hoitaa ostokset ennen vesikaaosta. Yllättävien suihkujen lisäksi bileiden aikana saa varautua melkoisiin ruuhkiin joka paikassa. Myös mittaritaksin saamisesta olemme joutuneet vääntämään henkistä kättä useaan otteeseen...
Huomenna siis loppuu tämä seikkailu. Tuntuu todella hassulta, sillä muistan kuin eilisen sen päivän kun lähdimme. Toisaalta tuntuu, että esimerkiksi Laosin viikoista on ikuisuus. Kokonaisuudessaan kaikki meni ihan loistavasti ja nautimme todella paljon. Näimme paljon uusia paikkoja ja tapasimme ihania ihmisiä (ja eläimiä). Nyt meillä on aika tarkka kuva siitä, missä voisimme viihtyä vähän pidempäänkin. Reppuselkäelämä ei oikein enää tarjoa niitä kokemuksia, joita seuraavaksi haluaisimme - kieleen ja kulttuuriin on vaikea päästä syvemmälle muutamassa viikossa.
Teen vielä myöhemmin tarkemman postauksen siitä, paljonko tämä lysti maksoi. Me olemme kyllä melko huono esimerkki, sillä emme todellakaan aina jaksa syödä vaatimattomimmissa paikoissa tai etsiä sitä kaupungin halvinta hostellia ja oluttakin tuli juotua. Me laskimme niin, että meillä oli periaatteessa käytettävissä 25 euroa päivässä (per nenä). Halvemissa paikoissa rahaa jäi reilusti yli, joskus taas joustimme vähän yläkanttiin. Liikkuminen maiden välillä maksaa extraa (lennot/bussit/kyydit kaupunkiin lento/bussiasemilta + viisumit), samoin tietysti kaikki aktiviteetit. Kahdestaan matkustaminen on edullisempaa kuin yksin, sillä silloin on aina joku jonka kanssa jakaa huone (kaikkialla ei ole dormimajoituksia) ja taksikyydit jne. Oikeastaan voisin sanoa, että edullisimmissa Aasian maissa (esim. Laos, Thaimaa) pärjää juuri niin halvalla tai kalliilla kun päättää pärjätä.
P.s. Muistatteko hylätyn pikkukissan, jonka löysimme Bandaneiralla? Saimme muutamia viikkoja sitten Sannalta ja Petskulta viestin, että he olivat palanneet saarelle ja pikkuinen, Aapoksi nimetty kissa, oli hengissä ja kasvanut, joskin melko hoikassa kunnossa. Hyvä Aapo, kasva isoksi ja vahvaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti